Tietoa rasismista
RASISMI
Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista.
Rasismi ideologiana pohjautuu uskomukseen rotujen olemassaolosta. Uudessa neo- tai kulttuurirasistisessa ideologiassa korostetaan rotujen sijasta kulttuurieroja ja kulttuurien arvottamista. Kulttuurierot nähdään esteenä eri kulttuurien edustajien välillä ja kulttuurien pitämistä erillään toisistaan pidetään luonnollisena.
Arkipäivän rasismi näkyy ja tuntuu monen ihmisen elämässä monella eri tavalla. Rasismista voivat viestiä esimerkiksi sanomiset, haukkumiset, ilmeet, pienet eleet, viattomilta kuulostavat vitsit tai ryhmistä poissulkemiset. Rasistisessa ajattelussa erilaisten etnisten ryhmien olemassaolo ja vähemmistöt nähdään ongelmana.
Rasismin taustalla piilevät usein voimakkaat ennakkoluulot. Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat ihmiselle luonnollinen tapa jäsentää maailmaa silloin, kun oma tieto ei riitä. Tietämättömyydestä kumpuavat ennakkoluulot ja stereotypiat voivat ääritapauksessa johtaa rasismiin tai muukalaisvihaan. Ennakkoluuloistaan voi päästä eroon tunnistamalla ja tunnustamalla omat ennakkoluulonsa.
Rasismin seuraukset ovat kaikkein vahingollisimpia niille, joihin rasismi kohdistuu. Rasismin kohteeksi joutumisella voi olla vakavia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Seuraukset ilmenevät esimerkiksi rasismia kohdanneen yksilön turhautumisena, stressinä ja muina terveysongelmina.
Rasismi vahingoittaa koko yhteyskuntaa tuottamalla epätasa-arvoa, sosiaalisia ongelmia, syrjäytymiskulttuuria ja näin horjuttamalla yhteyskuntarauhaa. Rasistisen ideologian leviäminen uhkaa koko yhteiskunnan sivistystasoa.
Lue lisää rasismin vaikutuksista
RASISMI SUOMESSA
Rasismin kohteeksi joutuminen kuuluu useiden Suomessa asuvien ihmisten jokapäiväiseen arkeen. Asennetutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on aikaisemmin ollut osittain sidoksissa maan taloudelliseen tilanteeseen. Taloudellinen tilanne heikkeni vuonna 2008 ja samalla turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi huomattavasti. On siis mahdollista, että asenneilmapiiri ulkomaalaistaustaisia kohtaan on kiristynyt.
Julkisuudessa on viime aikoina korostettu maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia ja maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Julkisessa rasismiin liittyvässä keskustelussa on kiinnitetty enemmän huomiota sen ruotimiseen, mikä ei ole rasismia kuin rasismin olemassaoloon ja sen torjumiseen. Jotta rasismiin voidaan puuttua, on sen moninaiset ilmenemismuodot tunnistettava ja niistä on puhuttava.
Tutkimusten mukaan noin puolet Suomessa asuvista maahanmuuttajista on kokenut rasismia jollakin elämän osa-alueella. Eniten siitä kärsivät ulkonäöltään erottuvat ihmiset. Rasistinen toiminta on rangaistava teko ja siitä tulee ilmoittaa poliisille.
Katso sisäministeriön sivuilta mitä voit tehdä, jos olet kohdannut rasismia
Vuoden 2008 lopussa Suomessa asuvasta väestöstä 2,7 % oli jonkin ulkomaan kansalaisia. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän, Viron, Ruotsin ja Somalian kansalaiset. Ulkomaalaistaustaisten määrä olisi toki huomattavasti suurempi, jos mukaan laskettaisiin Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Väestöstä 3,6 % puhui vuoden 2008 lopussa äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin maamme virallisia kieliä tai saamen kieltä. Suomeen muuttamisen syyt jaotellaan yleensä seuraavasti: paluumuutto, humanitaariset syyt (pakolaisuus), perhesiteet, työ tai opiskelu.
Lisätietoa Suomen väestöstä saat Tilastokeskuksen sivuilta
Rasismi on kielletty Suomen perustuslaissa (6 §):
"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muuhun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Yhdenvertaisuuslaissa (6 §) todetaan seuraavaa:
"Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muuhun henkilöön liittyvän syyn perusteella".
Rasismi kielletään myös lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Lue lisää rasismiin ja syrjintään liittyvästä lainsäädännöstä sisäministeriön sivuilta
Rasistisia piirteitä sisältävien rikosepäilyjen määrä on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Vuonna 2008 tehtiin yhteensä 755 rikosilmoitusta tapauksista, joihin sisältyi rasistisia piirteitä. Määrä oli huomattavasti suurempi kuin edellisinä vuosina. Tämä johtuu yhtäältä rasistisia piirteitä sisältävien rikosten tilastointimenetelmien kehityksestä, toisaalta rasistisia piirteitä sisältävien rikosilmoitusten määrän selvästä kasvusta.
Yleisin poliisin tietoon tullut rasistisia piirteitä sisältänyt teko on pahoinpitely. Esimerkiksi vuonna 2008 32% kaikista rasistisia piirteitä sisältäneistä rikosepäilyistä liittyivät pahoinpitelyyn. Muita poliisin tietoon tulleita rasistisia piirteitä sisältäneitä rikosepäilyjä ovat olleet esimerkiksi syrjintä, kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai vahingonteko. Pääosa rasistisista rikoksista tapahtuu julkisilla paikoilla.
Vain murto-osa rasistisia piirteitä sisältävistä rikosepäilyistä tulee poliisin tietoon. Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan 71 % rasistisen rikoksen tunnusmerkit täyttävän teon kokeneista ei ole ilmoittanut asiasta poliisille (Jasinskaja-Lahti ym.2002). Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainoastaan rasistisen toiminnan äärimmäisistä muodoista, jos niistäkään, tehdään ilmoitus poliisille.
Lue lisää rasistisia piirteitä sisältävästä rikollisuudesta Suomessa Laura Peutereen tutkimuksesta
Lähteet:
Aaltonen, Joronen, Villa (2009), Syrjintä Suomessa 2008
Jasisnkaja-Lahti, Liebkind, Vesala 2002, Rasismi ja syrjintä Suomessa, Maahanmuuttajien kokemuksia
Keskinen, Rastas, Tuori (2009), En ole rasisti, mutta… Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä
Peutere (2009), Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008
Peutere (2008), Rasistisia piirteitä sisältävät rikosepäilyt rikosprosessissa – tapaustutkimus Helsingistä 2006
Puuronen (2003), Arkipäivän rasismi Suomessa. Teoksessa Simola, Heikkinen (2003), Monenkirjava rasismi
Rastas (2004), Miksi rasismin kokemuksista on niin vaikea puhua? Teoksessa Jokinen, Huttunen, Kulmala (toim.) Puhua vastaan ja vaieta – neuvottelu kulttuurisista marginaaleista
www.tilastokeskus.fi
www.yhdenvertaisuus.fi
Jaa linkki
