Viime aikoina Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump on kohauttanut niin Yhdysvaltoja kuin muutakin maailmaa rajuilla ja kärkevillä, ihmisten eriarvoisuutta, osoittavilla kommenteillaan. Tämä on saanut monet maailman ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöt varpailleen sen suhteen, että vuosikymmenten saatossa tapahtunut edistys ihmisoikeustyössä on kenties murentumassa. Ainakin yleisen maahanmuuttovastaisuuden on pelätty lisääntyvän. Tätä ajattelumallia legitimoi juuri tuo Yhdysvaltojen uuden johtajan suunnittelema politiikka, jossa on katsottu olevan rasistisiakin aineksia.
Mitä rasismi on?
Rasismille on olemassa useita erilaisia määritelmiä, mutta yleisesti ottaen se on syrjivää toimintaa, joka perustuu esimerkiksi etniseen taustaan, biologisiin eroavaisuuksiin tai vaikkapa sukupuoleen. Rasismi pohjautuu siis ajatukseen, jossa jokin ihmisryhmä on niin vahvasti kulttuurisesti tai biologisesti erilainen, että se oikeuttaa tämän ihmisryhmän syrjivän kohtelun. Rasismista on alettu puhua ääneen vasta 1930-luvulla. Rasistisia oppeja alettiin varsinaisesti vastustamaan vasta erityisesti Hitlerin ja Toisen maailmansodan jälkeen. Muun muassa Suomen valtio ratifioi vasta 1970 YK:n yleissopimuksen, jossa vaaditaan kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista.
Nykyisin rasistinen syrjintä käsitetään länsimaissa usein rikoksena. Suomen perustus- ja yhdenvertaisuuslakien mukaan etninen syrjintä on kiellettyä. Mutta näin ei suinkaan ole aina ollut. Ennen Suomen kansallisromantiikan alkua, 1800-luvulla, monien ruotsalaisten ja jopa suomenruotsalaisten antropologien mielestä suomen kieltä puhuvat suomalaiset edustivat alempaa mongolista rotua. Myöskään Etelä-Afrikan rotuluokittelun, eli Apartheidin loppumisesta ei ole pitkä aika, sillä tätä jatkui lähes tämän vuosituhannen alkuun saakka. Tällä yhteiskunnallisella rotupolitiikalla koitettiin turvata tummaihoisen halpatyövoiman saanti.
Missä tänä päivänä voi törmätä rasismiin?
Työelämä saattaa olla paikka, joka tukee rasistisia käytäntöjä. Myöskin koulumaailmassa voidaan törmätä kaltoinkohteluun ja syrjimiseen, joka kohdistuu esimerkiksi lapsen fyysisiin tai henkisiin eroavaisuuksiin. Sosiaalinen media tarjoaa tänä päivänä hyvinkin helpon väylän erilaisen vihapuheen muodostamiselle. Netissä uskotaan anonyymisti voitavan laukoa koviakin mielipiteitä, jotka kohdistuvat toisiin henkilöihin tai ryhmiin. bonuskoodi-fi.com/kolikkopelit-bonuskoodi on reilusti suomalaisille tarkoitettu nettikasino, jossa pelaamalla voidaan reilusti suosia suomalaista! Sen sisältö on sinivalkoinen niin sisällöltään kuin mainoksiltaankin. Lisäksi tämä peliympäristö tukee hyväntekeväisyyttä. Se kieltää myös alaikäisiltä pääsyn tiettyihin netistä saataviin ja pelaamiseen liittyviin sisältöihin. Tässä on otettu huomioon kasvattava näkökulma alaikäisten lasten pelaamista estävään toimintaan. Somen vaikutuksella ja siihen liitettävillä asiallisilla toimintatavoilla on suuri merkitys myös tässäkin asiassa.
Kitketään yhdessä rasismia
Maailma on, naivisti ajateltuna paljon parempi paikka elää, kun ihmisiltä löytyy tahtoa ja yritystä pärjätä toisten kanssa. Rasismin ja piilorasismin rakenteet sekä käytännöt voivat olla niin sisään rakennettuina kulttuureissa, että niiden muotoja ei aina välttämättä osata erottaa. Kuitenkin hyvänä nyrkkisääntönä on, että kouluissa, työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa tai missä tahansa muuallakaan ei tarvitse sietää toisten uhkailuja tai kiusaamista. Myös vihamieliset, toista halventavat ja nöyryyttävät kommentit tai tilanteet voidaan luokitella rasistisiksi. Jokaisella on oikeus, kaikkine hyvine ja huonoine ominaisuuksineen, olla juuri sellainen kuin on. Jokaisella on myös oikeus tulla kohdelluksi hyvin ja tasa-arvoisesti, omasta kulttuuriperimästään huolimatta. Asian voi viedä eteenpäin esimerkiksi poliisille, työsuojelupiiriin tai Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, mikäli kohtaa joko itseensä tai toisiin kohdistuvaa rasismia. Erilaiset hankkeet ja kansalaisjärjestöt antavat ohjausta ja neuvontaa erilaisiin syrjintätapauksiin liittyen.