Luovilla ideoilla rasismia vastaan

Rasismin kitkeminen yhteiskunnasta kestävästi on haastava tehtävä. Me kaikki tunnemme rasismin negatiiviset vaikutukset, mutta samalla tiedämme sen poistamisen olevan vaikeaa.

Erilaiset televisiokampanjat, mielenosoitukset ja arkiset eleet voivat kaikki toimia yhdessä rasismin esiintymisen vähentämiseksi. Niiden avulla onkin aiemmin otettu suuria harppauksia kohti  tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja juurikin mielenosoitukset ovat olleet suuressa roolissa tasa-arvoisten perusoikeuksien takaamisessa.

Nyt olemme kuitenkin siirtyneet aikaan, jolloin oikeuksien puolesta taistelu on siirtymässä taka-alalle. Sen sijaan puhumme nyt asenteista ja rakenteellisesta rasismista. Ennakkoluuloista, jotka arjessa esiintyvät rasistisena syrjintänä ja hidastavat siten toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan syntyä.

Rakenteellinen rasismi ja sen tuomat haasteet

Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnan erilaisiin sosiaalisiin ja toiminnallisiin rakenteisiin ja instituutioihin syntynyt piilevä rasismi, jota ei perinteisesti ole tunnistettu suorana rasismina. Se on yleisesti ”sallittua” rasismia, johon törmää kun esimerkiksi muslimitytöille suositellaan suomalaisessa koulussa ammattia lähihoitajina lääkärin sijasta, tai kun poliisi tarkastaa ”ulkomaalaisen näköisten” henkilöiden henkilöpaperit kadulla ilman syytä, samalla kun kantasuomalaisen näköiset kulkevat tilanteen ohi ilman huolta siitä, että heidän pitäisi todistaa oikeutensa oleskella paikalla.

Rakenteellista rasismia ja rasistisia asenteita vastaan on vaikea osoittaa mieltä. Ongelmaan ei ole suoraviivaista ratkaisua, eikä esimerkiksi jo asiasta tietoisten osallistuminen mielenosoituksiin juurikaan käännä tavallisten kanssaeläjien katseita ja saa pohtimaan ja muuttamaan heidän asenteitaan. Mielenosoitukset ovat hyvä tapa kiinnittää poliitikkojen huomio, mutta kuinka nykyaikana saataisiin kiinnitettyä myös perustallaajien huomio? Kuinka viestiä miljoonille ihmisille tasa-arvon sanomaa tehokkaasti niin, että se herättää keskutelua ja ajatuksia, ja oikeasti muuttaa mieliä?

Vastaus on sosiaalinen media

Sosiaalinen media ja sen interaktiiviset kampanjat ovat nykyajan vastaus entisajan suuriin televisio- ja tienvarsimainoskampanjoihin. Sosiaalisen median kampanjat ovat onnistuessaan luovia, saavat aikaan toimintaa mainoksen nähneen puolelta, sekä leviävät somen käyttäjien toimesta. Onnistunut sosiaalisen median kampanja tuntuu käyttäjistä siltä, että he itse ottavat kampanjan haltuun omalla panoksellaan. Siksi kannattaakin panostaa luoviin ideoihin. Sosiaalisen median rajat ovat yhä kokeilun alla, ja sen tarjoamien mahdollisuuksien määrä ja laatu määrittelemättä. Nyt on luovien ideoiden kukoistava aika, ja se näkyy netissä niin brändien omina minisarjoina Instagramissa kuin nousevina Snapchat-tähtinäkin. Moniosaiset ja tarinankerrontaa sisältävät kampanjat ovat nyt suosittuja, ja erilaisten sosiaalisten mediapohjien hyödyntäminen suositeltavaa.

Sosiaalisessa mediassa mielipiteet ja niihin vaikuttajat leviävät silmänräpäyksissä. Asenteet muokkautuvat uudella tavalla, sosiaalisten portaalien avulla ja yhä enenevissä määrin sosiaalisten netin ryhmittymien kesken. Pääsy tälläisen ”kuplan” keskiöön voi helposti vaikuttaa kaikkien kuplan jäsenten arvoihin ja mielipiteisiin. Siksi luovien ja onnistuneiden netti- ja somekampanjoiden merkitys taistelussa rasismia vastaan on nyt suurempi kuin koskaan. Sosiaaliset alustat tarjoavat tilaisuuden levittää tietoa ja kampanjointia kohdistetusti erilaisille ihmisryhmille, mullistaen sen, kuinka arvoihin pohjaava kampanjointi toimii.